maanantai 17. elokuuta 2015

Jari-Pekka - You are strong man!

Kesän kolmas tehojakso on jo reilusti takanapäin. Viime viikko tulikin treenattua kevyemmin tehojakson sekä koulun aloituksesta johtuvien työruuhkien vuoksi. Onneksi koulun aloituksesta johtuvat kiireet ovat jo vähän helpottaneet, joten nyt on hyvä hetki vähän pohdiskella sitä, miten Lahti-Hankasalmi-Kuopio-Vuokatti-Ruka-leiri oikein menikään.

Treenitunteja kertyi reilusti ja autollakin sai ajalle yli 2000km. Tässä kuitenkin ne tärkeimmäit eli ns. tehotreenit:

La: (Lahti) - Tehojakson avaavana harjoituksena oli neljä kertaa kuuden minuutin vedot (palautus 2min 45s) maksimi vauhdilla ja vaihtelevassa maastossa. Aika hapottovaa settiä mustikkaviikon päätteeksi, mutta kyllä kannatti, sillä koneesta löytyi kierroksia ja samalla tehojakso oli avattu tyylikkäästi. Sykkeet myös nousivat hyvin maksimikestävyysalueelle, joka itsellä alkaa noin 180:stä. Hapenottotreeneissä ei pyritä kipuamaan tämän kynnyksen yli (tämän treenin maksimi syke oli 193).

Su: (Lahti) - Toisena harjoituksena oli räjähtävä voimatreeni jaloille. Helppoa menoa ja ennen kaikkea ilman minkäänlaista kipua/rajoitteita. Treenin teho-osuus kesti noin 30 minuuttia.

Ti:  (Hankasalmi-Hankamäki) - Reissun ensimmäinen ylämäkitreeni vedettiin ilman sauvoja. Nousuilla oli pituutta 900m ja korkeuseroa 60m. Meno oli melko mukavaa ja nousuja kertyi mukavasti 13. Loistavaa hapenotto-, tekniikka- ja jalkatreeniä samaan aikaan.

To: (Kuopio-Puijo) - Treenin tarkoitus oli kehittää hapeanottoa (= vältetään liiallisia happoja ja ei mennä maksimaalisilla sykkeillä) sekä tasatyöntövoimaa. Neljä ensimmäistä nousua meninkin pelkästään työntämällä, jonka jälkeen jatkoin harjoitusta vielä kahdella vuorohiihtoa vedolla. Kokonaisuudessaan hyvä treeni. Ei oo kyllä helppo mäki tuupata ja omasta mielestäni Vuokatin vaaraa aavistuksen hankalampi.

Su: (Vuokatti-Vuokatin vaara) - Treeniin lähdettiin kuten Puijolla, mutta tällä kertaa meno tökki jo alusta alkaen, joten tavoitteena olleet 5 tasurivetoa jäikin vain kolmeen. Tämän jälkeen menin vielä kolme kertaa vuorohiihdolla, mutta eihän se kulkenut sekään. Suurimpana syynä huonoon treeniin oli lauantaina loppunut astamalääke, jota sain uudemman kerran vasta tämän treenin jälkeen. Loppuun on kyllä pakko sanoa se, että sykkein mitattuna tämä treeni oli kesän kovin eli maksikestävyysalueella tuli mentyä jopa 24 minuuttia. 

Ti: (Vuokatti-Vuokatin vaara) - Tällä kertaa lähdettiin tekemään hyvää hapenottotreeniä keskittyen jalkoihin eli päätyylinä oli vuorohiihto. Sunnuntain väsyneen kulun jälkeen odotukset ei ollut korkealla, mutta tällä kertaa meno olikin sitä kuuluisaa hirmu kulkua. Tämän taisi huomata eräs ulkomaalainenkin, joka kannusti kovaan ääneen "Jari-pekka - you are strong man!". Nimi oli pongattu autosta ja muu ilmeisesti live-vedosta. On se vaan mukava ottaa vastaan kannustusta ja varsinkin silloin kun kulkukin on kohdillaan. Jokainen veto sisälti muutaman tastatyöntöosuuden. Vetoja tuli tehtyä seitsemän kappaletta (nousumetrejä täydet 1000).

To: (Vuokatti-Sotkamo) - Viimeinen teho painotti lihaskestävyyttä ja sitä kyllä saatiin tekemällä 80 kilometrin nousevavauhtinen tasurilenkki (keskiarvo syke 138, maksimi 165). Tällä kertaa Isäni tarjosi melkein kisajuottotasoisen tankkauspalvelun ja kun kelikin oli erinomainen, niin mikäs oli tuupatessa. Lenkin loppuaika 3:56 (taukoineen ja pysähdyksineen esim. liikennevalot) oli jopa pieni positiivinen yllätys.

Leirin loppuhuipennus oli pikainen käväisy Karhunkierroksella, jota vaelsimme Oulangan luontokeskuksesta alaspäin. Kävelymetrejä päivävaellukselle kertyi lauantaipäivän aikana mukavasti 55km (nousumetrejä 2000). Lopuksi vähän kuvia Vuokatista ja Karhunkierrokselta.

Vuokatin vaaran alkua - helppoo menoa.

Vuokatin vaaran keskivaiheilla - ei oo enään helppoo.
Vuokatin vaaran loppua - kohta helpottaa.

Vuorohiihtoa Vuokatin vaaralla - loistavaa pitotreeniä keskivartalolle.



Kuopiossa pääsin testaamaan uutta ski ergo laitetta - hiki tuli.



Karhunkierroksen vaarapätkä (7,5km) alkaa - ensimmäisenä Kottainen.

Vaarapätkän laskut ja nousut oli toisinaan haastavia.

Näkymä tulosuuntaan Valtavaaran päältä - vaarapätkän korkein kohta.

Polut oli paikoin aika mutaisia runsaista sateista johtuen.


Ei kommentteja: