Tärkeimpiä asioita, mitä olen urheilijana joutunut sisäistämään on se että koskaan et saa olla tyytyväinen tai kehitys loppuu. Noin viikko sitten tein etunojapunnerrusennätykseksi 200 toistoa ja hyvältä tuntui, mutta vain hetken. Mielessäni pyörikin pian ajatus pystyn parempaan tai itse asiassa paljon parempaan. Miksi näin? Yksinkertaisesti siksi, koska tavoitteenani on vähintään 300 toistoa, johon uskon myös pystyväni jo ensi vuonna. Urheilijan elämä on jatkuvasti pienien tavoitteiden asettamista ja niihin uskomista eli ajatusten ruokkimista positiivisilla mielikuvilla. Sairastuessa on joskus vaikea uskoa omiin ennätyksiin tai kykyihin, mutta samalla se on oiva tilaisuus antaa ajatuksille oikein kunnon voimaharjoittelua. Hyvät kirjat ja elokuvat ovat itselle aina olleet tärkeitä toipuessa sairasteluista tai vammoista. Olen lukenut mm. paljon elämäkertoja, joiden kautta olen voinut nähdä omien vaivojen tai kipujen yli kohti terveyttä tai kohti uusia ennätyksiä. Tämän viikon sankarini on ollut Jack Bauer. Tuo fiktiivinen elokuvasankari, joka kannustaa uudestaan ja uudestaan tekemään niin kuin sydän sanoo silloinkin kun siihen ei kukaan muu usko. Välillä antautuen, välillä yksin tai kaksi taistellen, mutta aina tavoite selkeänä mielessä. Joku on todennutkin viisaasti jos sinulla on riittävän hyvä syy toimia, niin löydät kyllä riittävän hyvät keinot sen toteuttamiseen.
Kesäkalusto täydessä valmiudessa. |